Jään paksuus vaikuttaa merkittävästi jäähallien energiankulutukseen. Paksua jäätä täytyy pitää kylmempänä, jotta sen pinnan lämpötila olisi tavoitteessa -1°C. Kylmäkone taas kuluttaa sitä enemmän energiaa mitä kylmempänä kylmäliuos joudutaan pitämään. Jään paksuus vaikuttaa myös jään laatuun ja siihen, kuinka nopeasti jää on käyttökunnossa jäänhoitokoneen jäljiltä. Tässäkin ohuempi jää on parempi.
Käytön kannalta optimaalinen jään paksuus on 1,5-2 cm, mutta näin ohuena sitä ei käytännössä ole voitu pitää, koska jäänhoitokoneen jäähöylän terää ohjataan käsin. Ohjaus on epätarkkaa ja ohut jää voitaisiin vahingossa höylätä puhki. Tyypillisesti jää on myös reunoilta paksumpaa ja paksuuntuu kauden loppua kohti. Reunojen paksuus johtuu osaltaan siitä, että jäänhoitokoneen kääntyessä vesi pyrkii pakkautumaan reunan puolelle.
Suomalainen Kalannin Kaspek Oy on kehittänyt jään paksuuden säädön, joka perustuu lasermittaukseen. Kentän laidalle asennetaan lähetin, joka tuottaa kentän ylle vaakatasossa olevan lasersäteen. Jäänhoitokoneeseen kiinnitetty sensori mittaa lasersäteen korkeuden ja pystyy tästä päättelemään jäänhoitokoneen korkeuden. Koska kentän pohja on tasainen, korkeuden vaihtelut johtuvat jään paksuuden vaihteluista. Näin jäänhoitokone pystyy säätämään höylän korkeutta.
Enespalla on projekti, jossa viiteen jäähalliin (Hämeenlinna, Järvenpää, Nokia, Huittinenja Säkylä) hankitaan lasermittauslaitteisto. KTM on myöntänyt laitteiden ostamiseen 40 % uuden teknologian investointiavustusta. Projektin tarkoitus on selvittää laitteiston säästövaikutus.
Hämeenlinnan liigahalliin laite hankittiin helmikuussa 2003 ja se oli ensimmäinen kaupallisesti myyty laite. Jäähän jäädytetyt mainokset estivät jään hiomisen ohueksi, mutta periaatteessa laite on vaikuttanut toimivalta. Seuraavan hallikauden alussa mainokset pystytään jäädyttämään jäähän, joka on hiottu tasaisen ohueksi laserlaitteiston avulla. Silloin jäätä pitäisi pystyä pitämään myös loppukauden ohuena.